Voi jösses!
Oon tilastotieteen ja SPSS:n kurssilla ja meitä siellä kiusaa mies, joka on oikea OPETTAJA, ja kammo sellainen onkin. Oikein sellainen vanhan ajan hirvitys; elämäänsä ja varsinkin opettamiseen kyllästynyt, työhönsä leipiintynyt, liian vähän taputuksia saanut ja vielä kermavaahtona kaiken päälle - ylimielinen.

En oikein tiedä, mitä mun pitäs tehdä, mutta kohta kyllä kuuluu ja rätisee. Yliopisto on korkeinta mahdollista opetusta antava instanssi ja siellä on tollasia tyyppejä muka "luennoimassa". HAH, SPSS-miehen jorinat on väsynyttä höpinää, jota ei voi kutsua yliopisto-opetukseksi.

Ai kuinka niin?
Miehen asenne on niin vino, että ei koskaan voi tietää, mitä se milloinkin tarkoittaa. Ukko käskee kysyä, jos ei ymmärrä ja sitten kun kysyy, se ärähtää, että ettekö tätäkään tajua...
Sen vitsit on jotenkin ihan säälittäviä: koneesta piti hakea toimiminto "autofit to window". Hänellä oli meille muistisääntö:  autovittuvindou - ette unohda...
Voi kääk. En kestä enää kirjoittaa siitä.

Muuten menee kyllä mahtavasti.
En käy enää Linnassa syömässä, koska päätalolla ja Pinnissä on parempi ruoka ja vähempi melu. Linnassa kaikuu ku superhallissa ja se ei ole kivaa.

No voi vihne - eihän toi ollu yhtään parempi uutinen kuin toi spss-mieshommakaan.

Mutta ihan oikeesti, noin muuten menee kivasti. Opintopisteitäkin on yli sata ihan kohta! Olen ahkeroinut kovasti ja nauttinut kaikesta tästä lukemisesta.
Mä huomasin tänään, että mun lukutekniikka ja muisti on parantunut tosi paljon. On tosi mukava lukea tota peruskamaa, siitäpä saa kuin saakin ihan hyvät vibat. Tai siis mähän olen jo aineopinnoissa ja kohta pitäs mennä pyytämään merkintä perusopintojen suorittamisesta. HUI, merkinnän antaa meidän ihana proffa, Raunio.

Tähän tuli nyt tällanen tosi sekava kirjoitus, mutta se saa jäädä tähän. Mulla oli infernaalinen, oikein galaksien välinen migreeni sunnuntaina ja mä luulen, että nää levottomat jutut (jotka kuitenkin ovat täyttä asiaa) jotuvat siitä.
Palaan asiaan.