Nyt on perioditauko ja vähän voipi ottaa helppoa. Olen pari päivää potenut päänsärkyä ja katsellut dvd:ltä Housea. Ehkä se päänsärky johtuukin siitä - Housesta.  ;-)

Viime kuun tenteistä ei ole vieläkään tullut tuloksia. Kahdessa viikossa pitäisi, mutta eipä vaan näy. No, ei voi kun odotella.

Mä olen kritiikkiseminaarissa. Taisin sen jo kertoakin. Se se vasta on mielenkiintoista ja opettavaista. Mutta tunnustettava on, että aika hurjalta tuntuu, kun huomaa oikeasti näkökulmien merkityksen. Siis että näin vanhana vielä oppii ihan uuden hajun tai värin - se on mahtavaa, mutta jotenkin myös noloa. Että on näin vanhaksi päässyt näkemättä asioita joka paikasta käsin. Jos ymmärrät, mitä tarkoitan. Jos et ymmärrä, syy on minun.
Mutta silmäni ovat revähtänee avoimiksi ja ihmettelenkin kuinka paljon silmäkulmat oikein kestävätkään.

Toinen mieltä mylläyttävä juttu oli se, kun sosiaalipolitiikan proffa Lehtonen sanoi, että ei yritysten tehtävä ole tuottaa omistajilleen voittoa, vaan hyvinvointia ihmisille. Siinä sitä olis mennyt kaffet väärään kurkkuun, jos sitä olisi suussa sattunut olemaan. Asiaa kannattaa miettiä, sillä siinä on totuus.

Ja saisiko olla muuta?
Ensimmäisen kerran olen jonossa kurssille. Jos kurssille hyväksytyt eivät ilmaannu paikalle, minä olen siellä ja vien niiden paikan! Toivottavasti silloin ekalla kerralla tapahtuu vaikka telkkarissa jotain ihanaa idols-hömppää niin että jungsterit ovat töllöjensä ääressä ja minä pääsen kurssille.
That's tätitalk!

Mut nyt menen kahville ja palaan taas asiaan.