Ulkona on todella lämmintä ja kaunista! Aurinko paistaa ja on oikea kesä.
Ja arvatkaa, missä minä olen? Kirjaston uumenissa. Mä luen täällä mustien verhojen takana johtamistaitoa...

Ei, ei , älkää käsittäkö väärin! Tämä on ainoastaan mahtavaa ja huippua. Jos haluaisin, voisin mennä rannalle lukemaan tai vaan ottamaan aurinkoa. Voisin mennä myös katukahvilaan kirjan kanssa. Tai lukea kotona parvekkeella. Jos oikein tahtoisin, voisin mennä vaikka shoppailemaan ja torille mansikoita syömään ja unohtaa lukemisen kokonaan.
Mutta kun en halua, haluan olla täällä, viileän kahinan täyttämässä  hiljaisessa kirjastossa. Täällä on miljoona kirjaa ja tuhat lehteä. Niillä on hyvä vaikutus muhun.

Aina välillä mä poistun tosta mun lukupaikalta ja teen jotain muuta. Käyn syömässä ja kahvilla. Välillä tsekkaan sähköpostit ja saatan kirjoittaa muutaman rivin päiväkirjaan.
Aktiivista lukuaikaa tänään tulee noin viisi tuntia. Se ei ole kovin paljon, mutta riittävästi. Viime viikon loppun perjantaista sunnuntaihin meni ihan vaan lököillessä, nyt jaksaa lukea.

Kymmenen minsan tauko loppuu ihan just, enää kaksi minuuttia ja sitten takasin Jouko Järvisen kirjan pariin.

Mä muuten luen täällä Linnan kolmannessa kerroksessa isojen ikkunoiden vieressä. Täällä on rauhallisempaa kuin lukusalissa, missä koko ajan joku juoksee tukka hulmuten käytävään vastaamaan kännykkään. Mä viihdyn täällä.

Järvinen odottaa.