Sain vihdoin tänään tehtyä ja lähetettyä kandityön tutkimuslupahakemukset.
Hirveän puristamisen takana oli. Huh huh. Ja mä olin niin päättänyt, että olen ajoissa niitten lupien  kanssa... ja näin kävi kuitenkin.
Mun pitää päästä haastattelemaan tammikuussa ja joissain kaupungeissa saattaa luvan saamisessa/epäämisessä mennä kolmekin viikkoa! Toivottavasti mun valitsemat paikat ovat nopeita kuin Taikurin tiikeri Muumeissa.

Ja tenttituloksiakin on tullut.
Tieteellisestä kirjoittamisesta tuli nelonen ja sama numero hallintotieteen HALLP1:n luentotentistä. Olen kovin tyytyväinen. Opintopisteitä on nyt kasassa 160.

Yhtään en ole kandia kirjoittanut. No, onhan tässä vielä aikaa. Pitäisi kuitenkin lukea vielä kolmeen tenttiin. Kaksi niistä on sosiaalityön ja yksi hallintotieteen. Kun mä oon ne kaksi sostenttiä suorittanut, mä oon suorittanut kaikki sostyön tentit. Sitten on jäljellä enää gradu, harjoittelut ja yksi essee. Ensi kesänä teen ruotsin ja sitten se on siinä.

Mä aloitan nyt tammikuussa lakiopinnot! Julkisoikeutta. Se kuuluu hallintotieteen pakollisiin sivuaineisiin. Ja jos mä aion suorittaa sen toisenkin tutkinnon, ni voin hyvin aloittaa nyt jo pakolliset sivuaineet. Keväällä pitää kyllä kirjoittaa kandi, mutta mä orientoidun ja organisoin hommat niin, että aika rittää ja sitää jää vielä vapaaksikin. Jumpassa on ehdittävä käymään, muuten ei mistään tule mitään!
Mä olen koko opiskeluajan käynyt kolme - neljä kertaa viikossa Leidissä jumppaamassa. Se on ihanaa, mahtavaa, hikistä, raskasta, voimaannuttava, terveellistä ja nautittavaa touhua. Se on kuin meditaatiota. Tai - jos nyt täysillä heilumista hiki silmissä ja kieli keskellä suuta voi sanoa meditaatioksi...
Mä uskon, että tän ikäisille aivoille tekee hyvää tollanen jumppa: siinä pitää samanaikaisesti keskittyä tekemään liikkeet oikein ja tehokkaasti, pitää yrittää olla kaatumassa vauhdissa, suunnanvaihdoksissa ja sivuhyppelyissä ja sitten vielä pitää yrittää pysyä tahdissa! Se on mahtavaa. Ja jos vielä leikin tietäjää, ni voisin sanoa, että jumppa on pitänyt mut ruodussa ja kuosissa. Opiskelu on sujunut jouhevasti jumpaten.
Nooh, tässä oli tämän vuoden terveystietoisku.

Nyt mä toivotan teille oikein hyvää uutta vuotta. Syökää nakkeja ja perunasalaattia, ampukaa raketteja varovasti ja tehkää vain sellaisia lupauksia, jotka voitte pitää.

Ja muistakaa:

Viisaat oppivat toisiltaan, 
keskinkertaiset kantapään kautta ja 
tyhmät eivät milloinkaan, sillä he luulevat tietävänsä kaiken. 
- Gandhi